perjantai 13. syyskuuta 2013

Clearing the air

Mä en myöskään jaksa tapella, eli kaikille tiedoksi, että olen hyväksynyt Stellan anteeksipyynnön. Mun horoskooppi on sitäpaitsi vaaka, ja me vaa'at pyritään jatkuvasti tasapainoon ja harmoniaan. Sen takia mä en ole alunperinkään ollut aiheuttamassa mitään kinoja, vaan joudun aina vedetyksi niihin.

Sitten ilmoitusasiaa. Jotkut ehkä voi ihmetellä miksi meidän blogin kuvassa yhden beiben naama on vaihtunut vähän oudoksi. Se kertoo siitä, että Annica on muuttunut inhottavaksi ämmäksi. Se ei enää voi olla Gretchen. Se on enemmänki ku Honey Boo Boon mutsi, hahaha. Kyllä sekin, ettei se halunnut kirjoittaa tätä blogia kertoi sen olevan epävarma sen glamouriudesta ja tyylitajuisuudesta jo alunalkaenkin. Eli siis, läski monsteri kuvassa=Annica.  Sen haluan kyllä sanoo riidasta vielä, että Pete on tosi lupaava räppäri. En tajuu miksi pitää edes sanoa, ettei se kuulosta Cheekiltä. Sellanen kuulostaa kateelliselta. Mut kateus tulee menestyksen kanssa aina käsikädessä, luulis et Stella ja Jasminekin olisi sen jo ymmärtäneet. Petellä on keikka reilun kuukauden kuluttua Turussa yhdessä Baarissa (ja se on vasta alkua). Oon alkanut miettii asuja sinne. Oon hakenut referenssiä muiden rap-tähtien tyttöystävien gaala-asuista ja muista. Aika hankalaa. Kaikki ne on mustia myös ja mä en ole, vaikka voisi mua lattariksi ehkä luulla näin kesän jälkeen. No tässä hiukan joitain kuvia, joista oon koittanut selvittää mikä olisi uskottavaa siinä skenessä.


Vartalonmyötäistä siis ainakin pitäisi olla, mikä asettaa omat vaatimuksensa treenille. Laittakaa vaan kommenttiosioon, jos teille tulee mieleen jotain vinksuja. En haluaisi näyttää sellaselta miesmäiseltä hiphop-tytöltä niinkuin joku Fergie tai Avril Lavigne. Vaan siis just tollaset J.Lo-tyyliset ladyt on esikuvana. Joo, eipä muuta tällä kerralla, Tää oli tällainen pikapostaus taas. Haluaisin vielä huomauttaa, että tuskin kukaan Cheekkiinkään uskoi ennen sen hittibiisejä. Joskus sekin on ollu tuntematon poika Lahdesta, ja se siinä onkin kaikkein makeinta. 
Loveeee, Lottis <3

tiistai 10. syyskuuta 2013

Oh the DRAMA!

Hei kaikki! Olette ehkä huomannu, että meidän blogi on ollut vähän hiljainen ja olen tosi pahoillani, jos kaikki fanit ja lukijat on pettyneitä! Syy tähän on kuitenkin aika vakava.

 Ensinäkin Annica on aiheuttanut riitoja meidän välille. Se ei ole halunnut kirjoittaa tätä ja se vielä kestettiin. Nyt kuitenkin Annica on alkanut haukkua meidän blogia ja hengaa sellaisten ihmisten kanssa, joita me ei ikinä kelpuutettaisi meidän porukkaan. Meitä onneksi ei niin kauheasti haitannut, koska 1) Annica on alkanut lihota tosi paljon 2) se on aina ollut kamala huora. Mulla on myös aika varmaa tietoa siitä, että Annicalla oli joku sukupuolitauti.

"You are not my friend!" 
Annica kuitenkin ehti pilata meidän välejä ennen kuin poistui porukasta. Ensinäkin se kertoi Jasminille, että mä olin sanonut sen chihua rotan näköseksi. Ensinäkin, ei ole totta ja vaikka olisikin, niin ei juoruja kerrota tolleen eteenpäin! Jassu kuitenkin suuttui ja sitten meille tuli riitaa siitä, kuka saa kirjoittaa postauksen Julkkis BB:stä, mitä me kaikki seurataan. Jasmin oli muka varannut, mutta mun mielestä ei voi tolleen vaan varata. Lottis tietysti meni Jasminen puolelle, mutta kerroin sille vähän totuuksia. Jassu nimittäin sanoi, että Peten räppääminen on tosi noloa eikä muistuta yhtään Cheekiä. Mun mielestä toi oli todella törkeästi sanottu, joten kerroin sen tietysti heti Lottikselle ja Lottis sanoi, että mä saan kirjoittaa Julkkis-BB:stä. Ja Jasminen kandeis pyytää anteeksi ennen kuin Petestä tulee Cheek 2, koska muuten sen on turha odottaa kutsua bilettämään julkkisten kanssa. Mä en itse haluaisi, että kukaan jää siitä ulkopuolelle. Vaikka nyt en tiedä haluanko edes itse mihinkään juttuihin mukaan Lottiksen kanssa. Se nimittäin petti mun luottamuksen aika nopeasti. 

Lottis meni kahville Jasminen kanssa ja laittoi kuvia faceen ja Instagramiin. Mun mielestä mulla oli oikeus loukkaantua siitä. Eteenkin, kun se haukkui Jasminea mun kanssa ja sitten se kaveeraa sen kanssa. Eli valitsi sen eikä mua. Ja jos olisi mun kaveri, olisi edes pyytänyt mut mukaan.

"It hurts, i'm wounded and sad.... "

Ikävintä on kuitenkin se, että tällasen epäammattimaisen käytöksen takia blogia ei ole päivitetty pitkään aikaan ja haluan nyt sen takia saada meidän välit kuntoon. Siksi pyydänkin julkisesti anteeksi molemmilta tytöiltä. Ootte ihania ja fabulous enkä mä halua enää tapella!

 Annicalle tämä viesti: YOU CAN'T SIT WITH US! Eli tervemenoa! Sulta en tuu koskaan pyytämään mitään anteeksi!

Mutta please Girlz! GATFL -fanit tarvii meitä ja mä kaipaan tyttöjeniltoja!


Loppuun vielä pieni päivitys muotia:

Nytistä luin, että markkinoilla on naisten älypuhelin. Siitä voi lukea lisää täältä:

http://nyt.fi/20130905-naisten-aelypuhelin-kaunistaa-kaeyttaejaensae/?ref=tf_iNytboksi

Olen aina rakastanut vaaleanpunaista hattaraa. Mannapuuroa, vispipuuroa, ruusuja, huulipunia... Ja nyt olisi ihanan herkkä puhelin kädessä!

Ohut, vaaleanpunainen, ihana!!!

Mutta näihin vaaleanpunaisiin tunnelmiin lopetan.

Tytöt, sovitaan meidän riidat!

XOXO Stella

perjantai 30. elokuuta 2013

Always read something that will make you look good if you die in the middle of it!

Löysin hauskan lainauksen, jonka pistin otsikoksi. Se kuvaa ehkä parhaiten kirjaa, jonka äskettäin luin.

Tiedemies ilmestyi viikko sitten kotiin lahjan kanssa. Aina syksyisin mulla tulee hiukan rauhallisempi ja syvällisempi puoli esiin. Kuten jo edellisessä postauksessa sanoin, Amelie on taas herännyt henkiin ja runotyttö elää. Kulta tietysti on vuosien varrella oppinut tuntemaan mun henkisen syklin ja tuli kotiin mulle ostamansa kirjan kanssa.

Voitteko kuvitella mitään ihanampaa kuin istua ihanasti valaistussa lukunurkassa, juoda laadukasta teetä ja hypistellä kaunista uutta kirjaa? No, ehkä kesällä biitsi, bruna ja bileet on in, mutta syksyllä on kehräävä kotikissa, syvällinen Amelie ja ikkunalaudan vieressä lukeva ihastuttava neiti! 

Mun pieni yrttitarha ja uusi kirja! 

Sitten vähän kirjasta. Nimi on Ja virtahevot kiehuivat altaissaan, mutta virtahevoista se ei kerro. Enemmänkin ihmisistä, jotka kiehuvat samalla tavalla elämän suuressa altaassa. Onneksi mun oma altaani on tällä hetkellä sopivan lämpöistä ja täytetty ihanalla kylpyöljyllä. Niin samettista elämä tuntuu olevan. 

William S. Burroughsin ja Jack Kerouacin kirja sijoittuu 1940 -luvulle ja uskoisin, että tästä tehty leffa olisi visuaalinen nautinto! (Vähän niin kuin Kultahatussa lepattavat valkoiset verhot, ah!) . Päähenkilöt kirjottaa vuorotellen juttuja ja juoni on lyhykäisyydessään kertomus siitä, miksi 17 vuotias Phillip tappaa häneen ihastuneen vanhemman miehen. Käydään läpi päiviä ennen tapahtumaa ja tavallaan yritetään selittää miksi tähän päädyttiin. Tarina perustuu tositapahtumaan, mikä on aika jännää.  

Luin kirjan parissa päivässä, koska juoni oli jännittävä ja se oli ihan hyvin kirjoitettu. Kannoin sitä mukanani asunnossa melkein koko ajan. 


Kirja on kaunis jopa sisältä! Ja sopii yhteen herkullisen avokadon kanssa!

Kirjassa on se hyvä puoli, että kansi on tosi kaunis. Mun motto on jo pitkään ollut, että kauneus ja äly mahtuu samaan ruumiiseen. Tämä pätee myös kirjoihin. En halua kotiini rumia esineitä, enkä näe, miksi ruma kirja olisi jotenkin tervetulleempi kuin ruma matto tai rumat verhot. Jos saan ruman kirjan lahjaksi, annan sen seuraavana jouluna eteen päin tai pistän kirpputorille. Tahdon, että kirjahylly inspiroi, kutsuu ja kaunistelee olohuoneessa. En sitä, että se näyttää kirjaston kauhtuneelta paskahyllyköltä. Samasta syystä ostan kallista käsisaippuaa - haluan sen purkin, joka on kaunis! 

Aamulla kirja löytyi puuvillalakanoiden välistä

Luin juuri Trendistä jutun, että arjesta pitää ostata nauttia. Aloitan itse nauttimisen siitä, että ympäröin asunnon täydellisen näteillä esineillä ja koristan itseni parhailla tuotteilla. En ymmärrä miksi kaikki eivät tekisi niin! Turha säästellä paria kymppiä, kun sillä voi ostaa esimerkiksi kaunista saippuaa tai designer servettejä!
Kaunista, kaunista, kaunista! 
Muistakaa lukea, juoda teetä, ottaa pitkiä kylpyjä, istua kullan kanssa ja odottaa ihanaa romanttista syksyä! 

XOXO

Stella (ja Stellan sisäinen Amelie!)

tiistai 27. elokuuta 2013

Fitness motivation, fat asses and other stuffff

Ciao!Ensi viikolla alkaa taas opiskelu, blaah. Vielä on ihan nättejä ilmoja, mutta onneksi pian tulee syksy. Kesä on mun kaltaiselle kauneuden rakastajalle esteettisesti haastavaa aikaa, ainakin Suomessa. Onneksi on helppo mennä välillä vaan laivalle Ruotsiin, missä ihmiset osaavat pukeutua. Olin eilen kirjastolla lukemassa ja törmäsin sielläkin tähän kuluneen kesän kuvottavimpaan muoti-ilmiöön. Stella osui naulankantaan kirjoittaessaan noista exhibitionisti-mameista, ja oon aivan varma että tytöt komppaa kans tässä... Nimittäin mikroshortsit + vääristynyt kehonkuva = grossness. Tiedättekö ne tänä kesänä katukuvaan ilmestyneet entistäkin pienemmät shortsit, melkeen ku pelkät taskut jättimäisten persposkien päällä, ei anna mitään armoa läskeille, saati viattomille kanssaeläjille. Let's face it, suurin osa suomalaisnaisista ei oo mitään fitness jumalattaria, vaan hese maistuu... Mä en suoraan sanoen haluaisi nähdä sitä pakaran ja takareiden välistä selluliittista taitekohtaa siellä minne tahansa pääni käännän. Missä on itsekritiikki? Onko teillä vääristävät peilit kotona? Jos on läskiä, niin kannattaa mennä salille. Jos on patalaiska ja mielummin pysyy rumana, niin vähintäänkin kannattaa sitten laittaa joku iso kietaisuhame tai muu viitta niiden löllöjen peitoksi. Mun mielestä tollasen vois kriminalisoida. Jopa se pelkät legginssit-muoti oli kauniimpaa kuin tämä. Sietääkin kysyä, mitä seuraavaksi???
In A Nutshell
Tässä näemme havainnollistavan kuvan shortsimallista, josta puhun. Nämä laardipyllyillä, not nice.
Toisaalta mun tulee olla tosi kiitollinen kaikille niille majoneesipeppuisille suomalaisnaisille, koska sen lisäksi että ne vievät aina mun ruokahalun, niin ne myös tuovat motivaatiota itsestään huolehtimiseen. Katon niitä ja kelaan et No Way, tollaseksi en halua tulla ikinä. Tä voi kuulostaa ilkeeltä, mutta lihavathan aina itse sanoo, että niillä on sisäistä kauneutta ja sitä mä en käy kieltämään. Samoin jos joku sanoo mulle, et oon ilkeä tai tyhmä, ni mä sanon että ainakin oon hyvännäköinen. Jokasella on joku oma vahvuus. Joskus oon koittanut neuvoa yhdellekkin hiukan pulskemmalle koulukaverille, et se olis kauniimpi jos ei söis niin paljon sipsejä ja vaihtais vaikka light-limuun, niin se vaan suuttui, joten aattelen nykyään et oma on ongelmansa sitten, jos ei apu kelpaa. Tein muuten eilen tosi herkullista couscous-salaattia. Siin oli salaattii, couscousii, papuja, tomaattii, retiisii, kurkkuu, sipulii, fetaa, öljyy, etikkaa, sitruunaa ja suolaa. Ei siis ihan kauheesti kalorei, vaik oli herkullinen.
Namskis.
Mut joo, mun oli tarkoitus kirjoittaa mun kuulumisista tohon koulun alkuun ja kesän loppumiseen liittyen, mutta got vähän carried away kun aloin kirjoittaa noista selluliittipepuista. Kuitenkin vielä lyhyesti syksyn haasteista: 1. Pitää pystyä säilyttämään rusketus, eli solariumkortti pitää taas ostaa. 2. Pitää löytää tällä viikolla vielä joitain söpöjä syysvaatteita koulua varten! 3. Pitää alkaa herätä sika-aikasin ja hengata tylsien koulukavereiden kanssa ja lukea ja kaikki se. Siinä ne kai... Sairaan masentavaa. En tiiä miten kestän. Pitää kai vaan ostaa itelleen paljon yllätyslahjoi ja käydä eteläs ja sellasta. Kirjottelen varmaan noista sit myöhemmin lisää.
Peace and Love, Lottis <3

lauantai 24. elokuuta 2013

Amelie vs Breastfeeding supermoms

Heippa kaikille!

Ihan ensimmäiseksi haluan kommentoida Jassun eilistä postausta. Niin totta, girlfriend! Siis se osa, että naisen ei tarvitse ehkä olla ruma ollakseen jotenkin fiksu ja vakuuttava. Marie Curiekin olisi ehkä voinut ottaa vähän vähemmän säteilyä ja enemmän kasvohoitoja. Just saying! Hahaha!

Mutta nyt tulee vähän yhteiskunnallisemmasta aiheesta. Oli aamulla sellanen me-time, kun Tiedemiehen piti tehdä jotain työjuttuja. Lähdin kävelylle ja kahville. Vähän Amelie -päivä eli kuljeskelin ja haaveilin ja mietiskelin.

Tässä vähän kuvia:



Mun jalat kivetyksellä. 


Kahvi

Istuskelin sitten kahvilla rauhassa, nautiskelin, mutta sitten mun rauha meni rikki. Viereisessä pöydässä oleva nainen alkoi IMETTÄÄ sen pentua. Okei. Ei ole mitään imettämistä vastaan, eikä lapsiakaan. Hankin varmasti parin vuoden sisällä omia lapsia, mutta julkinen imettäminen tissit paljaana:



Saisinko mä juoda omaa kahviani tissit paljaana? No en varmasti. Sen sijaan kaikki superäidit kuvittelee, että muu maailma ei vedä cappuccinoja väärään kurkkuun, kun joutuu katsomaan roikkuvia, jauhopussin näkösiä imetysrintoja, joissa roikkuu kuolaava vauva. Pahinta on silti ne rumat, kalpeat tissit, joita kukaan ei oikeesti halua nähdä. Sitten niitä roikotellaan ja höllytellään ja tungetaan sitä kamalaa turvonnutta nänniä pennun suuhun ja tehdään hirveä numero, että kaikki varmasti näkee, että on kunnon äiti. Samat muijat sitten haukkuu Katie Pricen tyylisiä glamourmalleja, kun muka käyttää liian paljastavia vaatteita, mutta samaan hengen vetoon heiluttelee omia lolloja KAHVILASSA kun muut yrittää syödä. Sen vauvan kanssa voi olla himassa tai mennä vaikka vessaan syöttämään. Tai oletteko kenties kuulleet tuttipulloista? Tietääkseni rinnoista voi lypsää sitä maitoa ja sitten juottaa tuttipullosta, mutta sekin on varmaan kauhean väärin. Eniten ärsyttää kuitenkin se, että samat naiset luultavasti haukkuu vähän reittä näyttäviä naisia huoriksi ja edes julkisella paikalla pussailua ei hyväksytä, mutta sitten kun on oma lehmä ojassa, saa vaikka iskeä tissit toisten ihmisten naamalle ja roiskutella maitoa ympäri huonetta.

Jos sun boobsit ei oo tätä luokkaa, pidä ne pliis piilossa!

Ja se vauva tietysti RYYSTI oikein, että ääni kuului. Sitten heiluteltiin kahta paisunutta tissiä ja puhuttiin kipeistä nänneistä. Ja olin siis ihan metrin päässä ja suora näköyhteys eli pakoon ei päässyt. Voisinko mä alkaa sitten vaihtaa tamppoonia tai jotain kaikkien nähden, jos kerran naisilla on oikeus toteuttaa omaa hedelmällisyyttään tai mikä syy onkaan. Vaihtakaa seuraavaksi vaikka paskavaippoja kahvilan pöydissä (tosin jotku näistä polkkatukkasista, hiirenharmaista superäideistä varmaan tekee niin - pesee ekovaipat vielä teekupissa).

Googlailin hiukan netistä, että eikö mikään laki muka kiellä tätä. Törmäsinkin uutiseen, että Särkänniemessä oli ollut joku äitien protesti, jossa ne oli kaikki imettämässä puistossa. Kuvissa sitten tietty oli Marimekkoa, Globe Hopea ja muuta hippipaskaa sekä käytännöllisiä (rumia) kävelykenkiä niiin paljon, ettei mitään rajaa. Pahinta oli kuitenkin nähdä, että porukka imetti ihan sairaan isoja muksuja. Silleen 1v, tajuan kyllä. 3v, what the hell? Varmaan pari 10 v. muksuakin jossain otti hörppyä. 

Pojalla voi olla vähän vaikeaa koulussa, kun mami ei tule imettämään

Mitä ajatuksia tämä teissä herättää?


Terveisin, vähän vihainen Stella (mut love you all<3)




perjantai 23. elokuuta 2013

Gossips and magnificent nails.

Moikkamoi kaikille taas,


lähestyvä kylmä syksy ja viimeiset kesän rippeet on saaneet mun mielen tosi haikeaksi viimeisen viikon aikana. Oon ollut tosi down, eikä ees hellät hetket mr. CEO:n kanssa oo tehneet mun haikealle fiilikselle käytännössä mitään. En oo oikeestaan edes jaksanut laittautua kummemmin, vaatetus on ollut lähinnä rento casual&blue jeans viime aikoina.
 Korkkaritkin jäivät kaappiin pölyttymään ja oon kulkenu "käytännöllisemmissä" kengissä, eli balleriinoissa. Näin yhtä vanhaa luokkakaveria tänään, joka huomautti vähän piruillen mun vaatteista. Nähtiin Stockkan herkussa ja olin just ihan super ankeen näköisenä tullut töistä ja lastasin jotain random hedelmiä mun koriin kun se tuli moikkaamaan ja mainitsi et mun tyylli on nykyään " jotenki luonnollisempi".

Me after hearing that you peed my friend&#8217;s bed.

Excuse me? Ihan vittu todellakin jaksan vielä huolitella itseäni, vaikka onki ollut vähän kiire ja syysmasista.

Kaiken lisäksi Anu Saagimin mielipide rumien ihmisten tarpeesta käydä leikkauttamassa kasvojaan sai mun haikeuden ja ärtyisyyden muuttumaan mulle ei-niin-tyyppilliseksi epävarmuudeksi. Onko musta tulossa yksi niistä lössyköistä suomalaisista naikkosista, jotka vetelevät typerässä hiirenharmaassa seppälä-jakkupuvussa ja kynityssä sihteeritukassa läskimakkarat liian pienten farkkujen yli tursuten k-marketin kulmilla käsilaukku (ruma) täynnä tarjouskahvia?

Tai yksi niistä lähipubin ämmistä, joka kiskoo kaljaa suomi-paita päällä ja sössöttää kaljanhajuisena jostain vitun veteraaneista ja itsenäisyyssodasta 1700-luvulla. Huoh.

Ihana oikeestaan et Anu uskaltaa sanoa suoraan mitä oikeat naiset ajattelee muitten naisten ulkonäköasioista, ja että kauniilla mutta myös meillä ÄLYKKÄILLÄ on niin upea edustaja kuin hän. Katsokaa miten raikkaat kasvot! Gotta love that lady!

Anu Saagim kaipaa lapsuutensa Neuvostoliittoon. Ainakin unissaan. Kuva: Anni Koponen / HS.


Jos vaikka vertaa Anu Saagimia johonki Marie Curieen:

Mariecurie.jpg

niin voitte varmaan päätellä kumpi on oikeesti helposti lähestyttävämmän, naisellisemman ja miellyttävämmän oloinen? Mä ainakin keskustelisin mieluummin Saagimin kanssa...

Mut anyways, Anun kipakat kommentit sai mut ryhdistäytymään ja viilaamaan itteäni syyskissakuntoon.

Löysin netistä kaikkia inspiskuvia mun tulevalle syyslookilleni ;)























Tää oli vähän tämmönen sydämmenkevennyspostaus! Ens kerralla vähän tasokkaampaa settiä!

<3 Jasmin

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Elysium with my Baby


Oon ollut aivan sairaan kiireinen viime viikot, mutta tänään päästiin onneksi Tiedemiehen kanssa nauttimaan rauhallisesta illasta ja mentiin leffaan. Se ehdotti Elysiumia ja mulle se oli tosi ok, koska siinä on Matt Damon. Jody Fosterin tiedän myös, mutta se ei ole koskaan ollut mun lemppareita. En laita spoilereita tähän, koska osaan ottaa muut ihmiset huomioon, mutta hiukan mun arviointia leffasta. Mutta jos joku nyt pelkää, että spoilaan niin voi vaikka lukea jotain muuta.

1. Matt Damon oli pieni pettymys, koska se ei ollu mun mielestä ihan kauheen hot tässä elokuvassa. Onneksi heti alussa se oli ilman paitaa ja lihakset näkyi hyvin. Ei yhtä kuuma, kun mun rakas, mutta kyllä sitä katseli. Panisin. Panisin myös sitä Damonin kaveria Juliota (joka oli tosi kuuma), sellasta mustaa jätkää ku juoksee aseen kanssa ja jolla on tatskoja ja sit ehkä sitä Spideria kuitenkin... Aika montaa tyyppiä siis loppeen lopuksi. 

Matt Damon - kumpi kuva on parempi?

2. Leffan juoni oli aika epärealistinen. Jos maapallo on ylikansoitettu, miksei ne Elysiumlaiset vaan räjäytä maapalloa niin ei tarvii pelätä, että niitä köyhiä yrittää rynniä Elysiumiin? Voisin jatkaa, mutta paljastaisin liikaa... Joka tapauksessa mä olisin räjäyttänyt maapallon. Muutenkin luulin, että ihmiset muuttaa Marssiin asumaan, koska luin aivan varmasti lehdestä, että sinne voi ostaa kohta lentolippuja. Eli aika epärealistista, että porukka asuisi jossain avaruusaluksessa. Mars on myös lähempänä aurinkoa niin sais varmaan hyvin brunaa, heh :) 

Ehkä mäkin olisin näin kauniin ruskea, jos kotipaikka olisi Mars

3. Damonin lapsuuden kaveri Frey on epärealistinen hahmo. Ensinäkin, se ei oo mitenkään kaunis, mutta ei muka pussailisi Matt Damonin kanssa. Se on kuitenkin tehny lapsen jonkun kanssa jo (ja mies on missä?), mutta Matt ei pääse ees ykköspesälle. Sen lapsi oli myös aika ruma eli luultavasti se oli tehnyt sen ruman miehen kanssa. En tajua. Muutenkin miksi on joku romantic twist, jos leffassa ei ole yhtään seksikohtausta? Am I right or am I right? 

4. Elysiumissa olisi sairaan ihana asua! Muuttaisin heti! Tosi kauniita taloja, uima-altaita ja muita. Harmi vaan, että sitä elämää ei näytetty enemmän. Ja minkä takia jokaisella oli se vitun ruma sairaalalaite jossain olkkarissa? Eikö sen voisi heittää kellariin? Tuskin joka päivä tarvii parantua syövästä?

5. Maapallolla ihmiset asuu ihan kauheissa slummeissa ja en tajua yhtä asiaa. Jos on köyhä niin miksei voi edes siivota katuja? Pakkoko on elää kaiken roskan keskellä? Eikä ne luultavasti ollu töissä, koska oli köyhiä eli siivoomiseen olis ollu aikaa.

6. Leffan oli selvästi tehnyt joku tyyppi, joka ei tajua tyylistä mitään (kohta 4. sairaalalaite). Kuka itseään kunnioittava rikas ihminen haluaisi tyylikkääseen valkoiseen olohuoneeseen ihmistä isomman robottipalvelijan puhumaan robottiäänellä? Ei kukaan! Miksei ollut pieniä robotteja? Kauhea iso peltikasa pilaamassa sisustuksen. Oh God, jätkät hankkikaa joku design -ihminen vähän neuvomaan eikä vaan robottinörttejä. 

Tai miksi ei ollut Jude Lawn näkösiä robotteja?!

Leffa oli kuitenkin hyvä ja tykkäsin siitä, vaikka se oli hiukan pelottava. Yritettiin vähän pussailla ja hiplailla pimeässä leffateatterissa, mutta eiköhän sitten joku hiton 30v lehmä alkanu kattoo tosi paheksuen. Silleen mind your own business. Ei olis tarvinnut ehkä ostaa lippuja meidän vierestä, jos ei kestä sitä, että ihmiset rakastaa toisiaan. Sitten menin ostamaan juotavaa kesken näytöksen ja se akka mulkoili tosi vihasena kun jouduin ohittamaan sen ison perseen ja se joutui nousemaan ylös (voisi tehdä sitä useammin ehkä?). Mikä laki kieltää? Kuullemma häiritsin hänen katseluaan. Arvatkaa mitä: 


En sitä paitsi tiennyt, että mulle tulee jano. Ja en halua ostaa kauheeta kasaa tavaraa, jota en välttämättä jaksa syödä. Amerikkalaiset tekee sitä kokoajan, mutta nooh... ei kai suomalaiset ymmärrä taas mistään mitään. Miksi menee katsomaan leffaa jonkun 100 muun ihmisen kanssa, jos haluaa olla rauhassa? Sitten ehkä kannattaisi pysyä vaan kotona? 

Anyways, Ihana ilta oli ja pussailtiin koko matka kotiin. Meinas housut kastua kun oli niin kuumaa, mutta päätettiin kuitenkin odottaa kotiin asti. Ennen leffoissa pysty helposti ottaa suihin, mutta nykyään on hyvä, jos voi vähän kopeloida... Maailma muuttuu, hahah! 

Leffa saisi multa: ***/*****

XOXOXOXOXOXOX
<333 STELLA